Ylistaron isäntien pirtulasti vuonna 1928

Vuosina 1919–1932 oli Suomessa voimassa kieltolaki. Laki kielsi alkoholipitoisten juomien valmistuksen, maahantuonnin, myynnin ja hallussapidon. Ja nauttimisen.
Kieltolain tarkoituksena oli raitistaa ja parantaa kansan terveyttä. Osa kansasta vastusti tätä. Salakuljettajat ja salakauppiaat toivat Suomenlahden eteläpuolelta juotavaksi pirtua.
Viranomaiset valvoivat lakia ja yrittivät estää salakaupan – huonolla menestyksellä. Pirtukauppa kävi ja salakauppiaat rikastuivat.

Syksyllä 1928 Suomessa elettiin talouslaman aikaa. Puolenkymmentä ylistarolaista isäntää, osa pitäjän napamiehiä, päätti lyödä pirtukaupoilla rahoiksi. He tunsivat vaasalaisen liikemiehen, ja tämän yhteyksien avulla ylistarolaisten porukka osti Viron suunnalta laivalastin pirtua. Kauppasumma oli melkoinen. Otettiin lainaa. Summa piti maksaa etukäteen. Näin tehtiin, vaikka ylistarolaiset olivat epävarmoja kuuluuko kauppaan koko laiva ja sen lasti, vai pelkkä lasti. Kun pirtulastissa ollut virolainen laiva lähestyi Vaasaa, jäi se viranomaisten haaviin. Tullimiehet takavarikoivat lastin ja pidättivät laivan virolaisen kapteenin ja kolme miehistön jäsentä. Laivasta pääsi karkuun kolme miestä, joita kapteeni väitti pirtulastin omistajiksi. Karkulaisilla oli onnea – heitä ei saatu kiinni, eikä heitä koskaan tunnistettu. Ei tiedetä, olivatko he ylistarolaisia.

Ylistarolaisia isäntiä ei saatu yhdistettyä juttuun. Mutta rahat menivät kuin kankkulan kaivoon. Ja kun laina piti maksaa, osa isännistä joutui myymään talonsa, tai osan siitä.